Reilu kauppa on yhdistys, joka pyrkii varmistamaan kehittyvien maiden pienviljelijöiden asemaa. Se tarkoittaa sitä, että heillä ja muilla maataloustyöntekijöillä olisi kaikki mahdollisuudet reiluun toimeentuloon sekä he saisivat itse päättää omasta tulevaisuudestaan. Aiheesta on tehty riippumaton tutkimus, joka osoittaa tämä toimivan oikeasti. Reilulla kaupalla on käytössään neljä eri työkalua: sertifiointi, tuki ja koulutus, kampanjointi ja globaalikasvatus sekä vaikuttamistyö.
Reilu kauppa – neljä työkalua
Reilun kaupan logo koristaa kaikkia sen kautta tuotettuja tuotteita. Se toimii tunnisteensa kuluttajalle ja samalla mainoksena, jotta hyvä hanke pysyisi mielissämme kirkkaana. Kun tila on saavuttanut Reilun kaupan sertifikaatin, saa se tuotteisiinsa kyseisen logon näkyville. Se myös vakuuttaa, että tila noudattaa Reilun kaupan laatimia kriteerejä. Ne koskevat ihmisoikeuksia sekä ympäristövaikutuksia.
Toinen työkalu tuo tukea ja koulutusta miljoonille kehittyvien maiden pienviljelijöille. Sen avulla he saavat maatilansa parempaan kuntoon. Kampanjointi tuo tietoisuutta kuluttajalle ja sitä kautta pyritään lisäämään vastuullisien valintojen tekemistä. Vaikuttamistyöllä taas pyritään vaikuttamaan suoraan poliittisiin päättäjiin kestävämpien kauppatapojen ja -sääntöjen puolesta. Hyvin kattavat työkalut siis, joilla saadaan paljon hyvää aikaan ympäri maailmaa.
Reilun kaupan logo kuvastaa vastuullisuutta
Reilu kauppa ei itse tuota tuotteita tai myy mitään. Se vain toimii vastuullisen toiminnan ylläpitäjänä ja valvoo, että kriteerit täyttyvät, tukee viljelijöitä kuin myös kampanjoi ja pyrkii vaikuttamaan työllään. Jos yritys on kiinnostunut myymään vastuullisesti tuotettuja tuotteita, voi yhdistys auttaa niiden löytämisessä. Viljelijöillä itsellään on mahdollisuus olla mukana Reilun kaupan kehittämisessä, heillä on puolet järjestelmän päätösvallasta.
Reilu kauppa on melko hyvin Suomeenkin saanut tuotteita tarjolle. Niitä löytyy yli 1200 eri tuoteartikkelia. Tuotteita on kaikissa kauppaketjuissa sekä tukuissa ja niiden myynti vain kasvaa vuosi vuodelta, yleensä noin 10% vuodessa. Hyvä niin, sillä ostamalla näitä vastuullisia tuotteita, on mahdollisuus tehdä hyvää jo pelkällä kauppareissulla lähes huomaamatta.
Reilu kauppa ei ole arpapeliä
Yhdistys tekee arvokasta työtä kansainvälisesti ja toiminta on hyvin arvostettua. Ihmiset nykyään kiinnittävät melko paljon huomiota vastuullisuuteen ja hyväntekeväisyyteen. Tämä on helppo tapa tehdä hyvää. Oikeat kenonumerot valitsemalla voi myös saavuttaa paljon hyvää. Esimerkiksi itselleen enemmän ostovoimaa, jolla tukea Reilun kaupan yhdistyksen toimintaa ostamalla jatkossakin heidän kauttaan tulevia tuotteita. Ehkä myös vilkaisemalla, mitä muuta valikoimaa löytyy kuin se tuttu banaani.
Reilun kaupan merkki kuuluu vastuullisuusmerkkien joukkoon, josta löytyy myös ympäristömerkki. Ne ovat kestävän elämäntavan työkaluja, jotka ohjaavat kuluttajia sekä yrityksiä toimimaan vastuullisesti ja huomioimaan paremmin myös ympäristön tarpeet kuluttamisessa. Jokaisella merkillä on omat tavoitteensa ja Reilu kauppa pyrkiikin merkillään viestimään, että se tavoittelee globaalin köyhyyden vähenemistä.
Reilu kauppa toimii ihmisoikeuksien puolesta
Reilun kaupan toimintaan kuuluu avoimuus ja halu saavuttaa ihmisille paremmat olosuhteet elämään. Sertifioinnin piirissä on yli 1,7 miljoonaa viljelijää sekä työntekijää latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa. Halutaan pyrkiä luomaan parempia työllistymismahdollisuuksia, jotta esimerkiksi kiristyskirje ei olisi ihmisille se ainoa keino tienata elantonsa. Varsinkin Afrikasta tällaisiakin saattaa lähteä liikenteeseen helppo raha mielessä.
Sertifiointi takaa myös pienviljelijöille takuuhinnan ja se toimii turvaverkkona, kun markkinahinnat heittelevät. Ei siis voi tapahtua yhtäkkistä tulojen notkahdusta, jonka vuoksi viljelijä joutuukin yhtäkkiä pulaan. Kauppa tapahtuu joko markkina- tai takuuhinnalla, kumpi vain on korkeammalla.
Reilu kauppa ry perustettiin Suomeen vuonna 1998 kehitys- ja ympäristöjärjestöjen toimesta. Kansainvälisesti se on toiminut jo 1980-luvulta saakka, jolloin meksikolaiset kahvinviljelijät ja hollantilainen kansalaisjärjestö alkoivat tehdä yhteistyötä. Kahvin markkinahinta oli tuolloin matalalla eikä se riittänyt tarjoamaan kunnollista elantoa. He päättivät yhdessä kokeilla, josko saisivat hinnan kohoamaan kampanjoinnin ja vastuullisuuden avulla. Selkeästi heidän pyrkimyksensä olivat tehokkaita.
